Kysymyksiä kirjailija Tuija Lehtiselle

Mikä sai sinut aloittamaan kirjoittamisen? Tiesitkö jo nuorena, että haluat kirjailijaksi?

- Kirjailijan ura ei ollut haaveammattini koskaan kouluaikoina. Olin lukeva lapsi ja nuori, viihdyin kirjojen parissa, ja joskus mietinkin kirjastonhoitajan uraa. Päädyin kuitenkin yliopiston matemaattiseen tiedekuntaan, koska pääsin sinne suoraan todistuksen perusteella. Aikani opiskeltuani oivalsin, että en ole omalla alallani ja aloin miettiä muuta.

Osallistuin lukemistolehden rakkausnovellikilpailuun, pärjäsin siinä ja päätin kokeilla, olisiko kirjoittaminen minun työni. Pikkuhiljaa etenin lehtijutuista kirjoihin.

Olitko koulussa hyvä kirjoittamaan vai kenties "väärinymmärretty nero"?

- Olin hyvä eli sain kiitettäviä arvosanoja niin kauan kun sain kirjoittaa satuja ja tarinoita eli ensimmäiset yhdeksän vuotta. Lukiossa asia-aineet eivät enää luonnistuneet, sain vain tyydyttäviä numeroita, ja aloin inhota kirjoittamista. Siksi varmaan lähdinkin sen kummemmin ajattelematta matematiikan puolelle.

Voiko huonommin ainekirjoituksissa pärjääväkin tulla menestyväksi kirjailijaksi?

- Toki voi. Minä en kirjoitellut kouluaikoina vapaa-ajalla yhtään mitään, en panostanut asiaan pätkääkään, ja lukion jälkeen tosiaan en uskonut kirjoittamisen kuuluvan koskaan elämääni. Mutta tässä sitä ollaan.

Vapaan kirjailijan ammattiin liittyy toimeentulon kannalta paljon riskejä. Oliko sinulla koskaan ns. B-suunnitelmaa, jos kirjasi eivät olisikaan myyneet vai olisitko jatkanut sinnikkäästi yrittämistä?

- Jos en olisi menestynyt novellikisassa, olisin varmasti jatkanut opintojani ja olisin jollain ihan eri alalla. Koska niin ei käynyt, en ole joutunut miettimään B-suunnitelmia.

Minkä tyyppisiä kirjoja itse luet mieluiten?

Olen melko kaikkiruokainen kirjojen suhteen, aina on jokin romaani luettavana, kotimainen tai käännös. Luen myös paljon kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja, koska olen Suomen Nuorisokirjailijat ry:n puheenjohtaja ja tahdon totta kai tietää, mitä kaikkea upeaa yhdistyksen jäsenet julkaisevat vuosittain. Pidän paljon dekkareista, paitsi sarjamurhaajista, ja fantasiakin maistuu välillä.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Dibitassujen tuotantoon?

Olen koiraihminen, perheessäni on aina ollut koira tai useampi, joten innostuin heti, kun Jim Solatie kertoi minulle Dibitassuista ja niiden maailmasta, joka ei ollut sotainen eikä rämisevän päällekäyvä niin kuin monet lastenohjelmien maailmat ovat.

Onko sinulla suosikkihahmoa Dibitassujen joukossa?

Viki on tietenkin läheisin, koska se on kertojakoira, se jonka pään sisään pitää mennä ja panna pyörät pyörimään. Viki ei suinkaan tottele minua aina, ja se tekee sen hauskaksi ja mielenkiintoiseksi.

Salaperäiset varjot ovat ilmestyneet sarjaan, voisit ehkä hieman paljastaa niiden osuutta tarinaan...

Varjot ovat väijyjiä, niillä on johtajansa, ja tällä hetkellä ne ainakin noudattavat johtajan tahtoa, mutta tilanne voi koska tahansa muuttua...

 

Kysymykset laati 16-vuotias varsinaissuomalainen opiskelija ja kirjallisuuden ystävä Lumi Nurmi.